tiistai 22. tammikuuta 2013

Miksi vanhemmat eivät viihdy lastensa kanssa?

Vanhemmilla on lomia, vuorotyöstä johtuvia vapaapäiviä, sairaslomaa, äitiys - isyyslomaa, vanhempainvapaata, mitä on lapsilla?


Äiti jää äitiyslomalle noin kuukautta ennen uuden nassikan syntymää, lasta/lapsia ei oteta pois päivähoidosta, hoitopäiviä ei muuteta osa-aikaiseksi tai edes välttämättä lyhennetä, ellei hoitopaikasta ikävästi painosteta. Ei puhettakaan, että äiti haluasi viettää kahdenkeskistä laatuaikaa esikoisen kanssa vielä hetken, ennekuin uusi nyytti kannetaan kotiin.
 Kun kuopus sitten on kotiutunut ja esikoisen ihana: Saan kaiken huomion - asema on menetetty, niin hänet edelleen roudataan päivähoitoon. Myös perhepäivähoitoon vaikka hän olisi vasta pari vuotias. Tekosyyksi esitetään lapsen SOSIAALISET SUHTEET. Nauttiiko esikoinen siitä, että hänet herätetään edelleen joka aamu ja viedään suureen lapsiryhmään tai toiseen kotiin koko päiväksi, kun uusi sisarus saa jäädä äidin kanssa kotiin! Millä tämä oikeutetaan lapselle? Sinun sosiaalinen kehityksesi ja kaverisuhteet kärsivät, jos et mene koko päiväksi pois omasta kodistasi, äitisi luota. Pöh!

Alle kolmevuotias ei totisesti kaipaa niitä kaverisuhteita. Tärkeämpää olisi kiireetön ja mukava oleilu kotona äidin kanssa ja pikkusisarukseen tottuminen. Esikoista voi käyttää avoimessa päiväkodissa, muskarissa, seurakunnan kerhoissa tai leikkipuistossa tapaamassa toisia lapsia ja samalla äiti itsekin saa aikuiskontakteja. Vauvahan kulkee mukana. Se ei vielä kummempia tarvitse. Hereillä ollessaan tyytyväisenä möllöttää lattialla katsomassa kun äiti leikkii isoveljen tai- siskon kanssa. 

Uskallan väittää, että viisivuotiaskin mieluummin jää aamulla nukkumaan lämpimään sänkyynsä ja viettää päivän kotonaan kuin herää aikaisin ja viettää koko päivän poissa kotoaan päiväkodin meluisassa ja viruksia kuhisevassa laumassa. Monet ovat varmasti eri mieltä. ”Meidän Janipetteri ei ainakaan jaksa olla vain minun ja vauvan kanssa kotona, hän haluaa ehdottomasti olla päiväkodissa kavereitten kanssa.” Jos Janipetterin kanssa ei tehdä kotona mitään, ei lueta, ei leikitä, ei askarrella, ei lauleta eikä käydä missään, niin varmasti Janipetteri turhautuu.
Kyse on vain vanhempien viitseliäisyydestä, ja se on nykyään hukassa. Omasta ajasta, unesta ja eikä mistään kivasta haluta tinkiä lasten vuoksi. Kun esikoinen on päivähoidossa, voi äiti nukkua kun vauva nukkuu, käydä vauvan kanssa mukavasti kahviloissa ja kaupungilla, kun vauva koisii vaunuissa. Se ei onnistu, jos pitää huolehtia vanhemmista sisaruksista. Laittaa ruokaa ja tarjota aktivitetteja.

Päivähoidon esimiehenä näen koko ajan lisääntyvän määrän vanhempia, jotka eivät halua olla lastensa kanssa. Molemmat vanhemmat saattavat olla vapaapäivällä kotona, mutta lapsi tuodaan päivähoitoon. Joskus kotona voivat olla jopa lapsen kouluikäiset sisarukset ja – pikkusisarus raahataan hoitoon, vaikkapa joululomalla!! Tätä on vaikea käsittää! 

Suomessa on myös melko hyvät vuosilomaoikeudet. Vakituisessa työssä lomaa alkaa kertymään mukavasti heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Siksi on kummallista, että toisilla lapsilla on harvoin kesä-, joulu- tai talvilomaa. Samat lapsiraukat jumittavat kesä kesän ja joulu joulun jälkeen varahoitopaikoissa, kun oma päiväkoti on kiinni tai oma hoitaja lomalla.

Vanhemmilla on myös outo ajatus, että lapsen kotona oleminen vanhempien vapaapäivänä on jostain pois. ”Koska maksamme näin paljon hoitomaksuja, pidämme lapsen visusti hoidossa, aina ja iankaikkisesti.” Päivähoidon kalleinkaan maksu ei kata esim. päiväkotihoidon todellisista kustannuksista kuin n. 25%. Pikemminkin on niin, että lapsen jatkuva päivähoidossa olo, on vanhemmilta pois. Pois tärkeänä aikana, minkä saisi viettää oman lapsensa kanssa - ja erityisesti lapselta pois. Päivähoitomme on laadukasta, mutta koti on koti ja omat vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät aikuiset.

Minulla on kolme lasta ja niinä ammoisina aikoina, kun lapseni olivat päivähoidossa, lapset potkaistiin välittömästi ulos päiväkodista, kun äiti jäi äitiyslomalle eikä takaisin ollut menemistä ennen kuin äiti palasi duuniin. Kaikkein tylsin äitiysloma oli mielestäni ensimmäisen lapsen kanssa, koska eihän vauvasta ollut mitään seuraa. Tuoreena lastentarhanopettajana vaan stressasin turhaan vauvelin kehityksestä. Muiden kanssa oli jo hauskempaa, Välillä tosin kyllästytti istua lattialla leikkimässä tunnista toiseen, mutta:

 lapsia ei kannata tehdä, ellei niiden kanssa halua olla!